Luovu laatikkoajattelusta

Out-of-the box –ajatteluun viitataan työelämässä usein ja ihmisiä kannustetaan ajattelemaan uudella tavalla, katsoen ”laatikon” ulkopuolelle. Kuka asettaa meille sen ”laatikon”, joka alkaa vaivihkaa rajoittaa ajattelua ja havainnointia? Asioiden järjestely mielessä ja lajittelu eri kategorioihin (ts. laatikoihin) on osa ihmismielen toimintaa. Sen lisäksi, että laitamme itsemme mielessämme johonkin laatikkoon ”X”, teemme saman myös muille ihmisille ja kategorisoimme helposti heidätkin johonkin tiettyyn laatikkoon. Kun elämme omassa laatikossamme, ajatukset voivat alkaa kiertää samaa kehää. Mikä on mahdollista ja mikä mahdotonta? Mitä voin tehdä ja mitä en voi tehdä? Laatikon raamit ohjaavat huomaamattamme sekä ajatteluamme että myös toimintaamme. ”Laatikkoajattelu” saattaa hallita tiettyä osa-aluetta elämästämme enemmän kuin jotakin toista. Haasta itsesi ja oma ajattelusi tällä viikolla. Millaisissa asioissa kerrot itsellesi, että jokin ei ole mahdollista? Mikä tunne kuhunkin asiaan liittyy? Entä kuinka totta nuo ”en voi/en pysty/ei ole mahdollista” ajatukset ovat asteikolla 1-10 (1= ei ole lainkaan totta, 10 = täysin totta)? Minkä kyseisistä ajatuksista haluat muuttaa itsellesi positiiviseen muotoon? Jopa kaikkein pienintä ajatusta muuttamalla ”laatikon” reunat repeävät ja elämä voi alkaa näyttää erilaiselta. Pienessäkin ajatuksessa on siis suuren muutoksen alku!

#out-of-the-box #pieniajatus #suurimuutos #tänään


Pienenkin ajatuksen voima on merkittävä

Päivän mittaan monet erilaiset asiat vaativat huomiomme ja lukuisat ulkoiset ärsykkeet ohjaavat aistit tulkitsemaan sitä, mitä tapahtuu ympäristössämme. Oman itsen kuuntelu jää helposti taka-alalle, etenkin jos terveydessä on kaikki suurin piirtein kohdallaan. Kehon ja mielen viestit ovat kuitenkin ulottuvillamme jokaisena päivänä ja niiden kuunteluun tarvitsemme lyhimmillään pari minuuttia. Kokeile seuraavaa Hearthmath –hengitysharjoitusta: Aseta käsi sydämen kohdalle. Hengitä nenän kautta sisään ja suun kautta ulos syvään ja rauhallisesti 6 kertaa. Kuvittele samalla hengittäväsi sydänalaan puhdasta, lämmintä auringonvaloa ja anna valon levitä hengityksen kautta koko kehoon. Tunne kuinka rentoudut ja olet läsnä itsellesi. Kysy itseltäsi, mikä on tässä hetkessä tärkein asia, jonka oma keho tai mieli haluaa kertoa sinulle. Pienikin oivallus itsestä on tärkeä.

‪#‎keho‬ ‪#‎mieli‬ ‪#‎viestit‬ ‪#‎tänään Albedoc pieni ajatus

Selätä pelko ja pelon pelko

Jokaisella meistä on jokin pelko. Pelon siemen itää ja kasvaa nopeasti, erityisesti silloin, kun aistimme ympäristöstämme lisää merkkejä pelon aiheellisuudesta. Saamme jatkuvasti paljon erilaisia pelon siemeniä mm. uutisoinnin kautta. Ukrainan sota, Suomen talouden ongelmat ja kasvava työttömyys, lentoturvallisuus, liikenneonnettomuudet, ympäristökatastrofit ja sairausepidemiat, allergiat ja valmisruokien lisäaineet – lista on loppumaton ja voimme havaita jonkin uutisoinnin toistuvan lakkaamatta. Pian saatamme myös itse huomata ajattelevamme kyseistä asiaa yhä uudelleen – ainakin lukiessamme samankaltaista uutista jälleen kerran. Tyypillisesti työnnämme asian ja siihen liittyvän pelon pois mielestämme ja yritämme olla ajattelematta koko asiaa. Tunteen poistyöntäminen vahvistaa pelkoon liittyvää energiaa. On tutkittu, että pikkuaivot eivät ymmärrä ”EI” sanaa ja kun toistamme itsellemme ”älä ajattele asiaa”, tapahtuu juuri päinvastoin ja ajattelemme kyseistä asiaa.

On hyvä muistaa, että emme ole yksin pelkojen kanssa ja muillakin on samankaltaisia tai samoja pelkoja. Pelon tunteella voi olla myös hyvä tarkoitus: pelko suojaa meitä vahingoittamasta itseämme. Samaan aikaan pelko voi myös rajoittaa meitä ja pahimmillaan pelko sanelee sen, mitä voimme tehdä. Pelon pelko on sitä, että pelkäämme pelon toteutumista. Tällöin emme enää pelkää ainoastaan itse pelon kohdetta, vaan myös pelkäämme tilanteita, joissa pelko ”saattaisi toteutua”. Esimerkiksi jännitämme esiintymistä: itse esiintymisessä pelkäämme jotakin erityistä osaa esim. epäonnistumista, esillä oloa, pelkäämme unohtavamme sanat jne. Koska esiintyminen jännittää, saatamme alkaa välttämään tilanteita, joissa mahdollisesti joutuisimme esiintymään. Pelon pelko voi lopulta jo kasvaa siihen pisteeseen, että pelkäämme jännityksen tuloa ts. jännitämme jännitystä. Samaan aikaan oma sisäinen toive saattaa olla esiintyminen jossakin muodossaan ja näin pelko rajoittaa toteuttamasta omaa toivetta. Toinen varsin yleinen esimerkki on sairastumisen pelkääminen ja siihen varautuminen. Saatamme alkaa pelkäämään bakteereja, minkä vuoksi alamme vältellä vaikkapa ovien kahvoihin koskemista tai tietyissä paikoissa käymistä. Taikka pelkäämme jotakin suvussa kulkevaa sairautta läpi oman elämämme.

Pelkääminen on luonnollista ja osa ihmisen normaalia itsesuojelumekanismia. Monta kertaa pelko voi olla myös tiedostamatonta ja näkyy muulla tavoin elämässä esim. asioiden lykkäämisenä tai keskeneräiseksi jättämisenä. Jos pelko rajoittaa omaa elämää tai estää saavuttamasta itselle tärkeitä asioita, on aika tehdä pelolle jotain. Pelon pelko on voitettavissa yhtälailla kuin itse pelkokin. Pelon selättämisessä auttaa siihen liittyvän tunne-energian muuttaminen esimerkiksi EFT:n (Emotional Freedom Techniques) avulla. Pienet askeleet vievät läpi jokaisen haastavalta tuntuvan tilanteen ja EFT:n avulla käsittelet pelkoon liittyviä tunteita vaikkapa heti pelon tunteen ilmaantuessa. Sairastumisen pelon vähentämiseen auttaa myös laajempi ymmärrys ihmisen terveydestä ja erityisesti omasta itsestä. META-Healthin avulla voimme ymmärtää, miksi sairastumme ja miksi tervehdymme juuri tiettynä ajanhetkenä – ymmärrys vie pohjan turhalta pelolta. Pelon voittaminen on matka omaan itseen tuoden elämään uusia mahdollisuuksia. Yhdenkin oman pelon selättäminen kannattaa ja voit nauttia elämästäsi enemmän!

Lisäapua omaan elämääsi saat Albedocin kevään kursseilta.

Aurinkoista kevättä!

Albedoc huhtikuun uutiskirje

Kasvun mahdollisuus yllättää

Aikainen kevätaurinko riemastuttaa mieltä ja kehoa. Ilmassa on odotusta – takatalven varoituksista huolimatta – kevät tekee tuloaan. Pian luonnossa näkyy yhä enemmän kasvun merkkejä, kun puut, pensaat ja monituiset kasvit versovat silmujaan ja kurottelevat kohti aurinkoa uusin voimin. Luonto ei epäröi käyttää kasvun mahdollisuuttaan, kun sopivat olosuhteet ovat tarjolla.

Entäpä me ihmiset? Miten suhtaudumme ihmisenä kasvamiseen ja oppimiseen? ”Elämä opettaa” saatamme todeta, mutta olemmeko itse valmiita aktiivisesti edistämään omaa kasvuamme tai ottamaan vastaan oppimisen mahdollisuuden? Jos vastaat kyllä, olet ehkä jo huomannut asioiden alkavan muuttua itsessäsi ja kenties myös ympäristössäsi. Jos epäröit vastauksessasi, kenties on aika esittää itselle pari kysymystä: Mikä estää omaa oppimista? Mikä jarruttaa omaa kasvua?

Kasvaminen tarkoittaa muutosta – sen olemme kaikki kokeneet tavalla taikka toisella varttuessamme lapsista nuoriksi ja sittemmin aikuisiksi. Mitä merkitys sinulle on sanalla ”muutos” – onko se uhka vai mahdollisuus tai jotain muuta? Kykymme sopeutua erilaisiin tilanteisiin kasvaa hurjasti, kun osamme huomioida ja ymmärtää eri elämäntilanteissa omat ajatuksemme ja tunteemme. Suuremmat muutokset voivat vaatia syvempää tarkastelua omien uskomusten ja arvojen tasolle saakka. Se, miten suhtaudumme vallitsevaan muutokseen (esim. uhka vai mahdollisuus) vaikuttaa puolestaan aistiemme havainnointiin ja ”tiedon siivilöintiin – näemme ja koemme sen, minkä uskomme näkevämme ja kokevamme. Jos uskomme voivamme oppia ja saada aikaan muutosta itsessämme, voimme todennäköisemmin iloksemme todeta jonkin ajan kuluttua, että ”näin todellakin on”. Salli itsellesi mahdollisuus kasvuun – mitä ikinä se sitten tarkoittaakin juuri sinun kohdallasi. Nauti oppimisesta!

Lisää työkaluja oman muutoksen tueksi saat Albedocin kevään kursseilta – vielä ehdit mukaan.

Aurinkoista kevättä!

Menestys vai menetys?

Nämä kaksi sanaa ovat lähellä toisiaan. Keskitymmekö siihen, mitä meillä on vai siihen, mitä meiltä puuttuu tai mitä olemme kenties kerran menettäneet? Mieli tekee tepposet ja menestys voi muuttua menetykseksi. Sanotaan, että vedämme puoleemme sitä, mihin keskitymme. Ajatukset ja tunteet vaikuttavat keskittymiseen ja me voimme vaikuttaa omiin ajatuksiin ja tunteisiin. Menestys on siis viime kädessä kiinni siitä, mitä mielessä liikkuu ja mitä itse ajattelemme menestyksen olevan.

Nauti elämästäsi enemmän

Albedoc focus on the rocks3

Aivojen tehtävänä on löytää ratkaisuja.

Aivojen tehtävänä on löytää ratkaisuja. Kun löydämme ensimmäisen mielestämme soveltuvan ratkaisun, mieli hyppää automaattisesti kyseiseen ratkaisuun ja muiden vaihtoehtojen arvioiminen saattaa kokonaan unohtua. Terveyden ollessa kyseessä saatamme myös uskoa, että muita ratkaisuja ei edes ole olemassa ja niinpä toistamme samaa ajatusmallia ja toimintaa yhä uudelleen ilman merkittävää muutosta. Koska terveys on monen asian summa – kehon, mielen sekä sosiaalisen ympäristön yhteisvaikutuksen kokonaisuus – myös ratkaisuja terveyshaasteisiin on lukemattoman monia. Mitä ratkaisua sinä vielä etsit terveyteesi?

Seuraa meitä myös Facebookissa


Albedoc

Vaihda kättä!

Arkipäivään mahtuu monia rutiineja ja yksi esimerkki tästä on asioiden tekeminen vahvempaa kättä käyttämällä. Entäpä jos yhtäkkiä söisitkin käyttäen vasenta kättä (tai oikeaa, jos olet vasenkätinen)? Näinkin pieni vaihdos rutiiniin tuo paljon erilaisia hyötyjä. Ensinnäkin ruokailu hidastuu ja keskittyminen lusikan ohjaukseen antaa aikaa myös muille havainnoille – kenties nautit enemmän ruuan mausta ja ehkä myös ruokaseurasta. Joka tapauksessa ruokailu muuttuu tietoiseksi syömiseksi pelkän nälän tunteen poistamisen sijaan. Käden vaihtamisesta seuraa myös toinen hieman tuntemattomampi hyöty – nimittäin se, että aivot muuttuvat aina, kun opit jotain uutta. Aivot ovat plastiset eli aivoilla on kyky muuttua läpi elämän. Muutoksia tapahtuu aivoissa tiedostamattamme, mutta voimme tehdä muutoksia myös tietoisesti lisäämällä uusien asioiden kokemuksia. Jokainen kerta, kun teemme vanhan totutun asian uudella tavalla, luo uusia hermoyhteyksiä aivoissa. Kun itselle ”uutta” on tehty tarpeeksi monta kertaa, hermoyhteyksiä on syntynyt niin paljon, että tekeminen muuttuu helpoksi, uudeksi rutiiniksi.
lohikeitto
Toiston kautta tekeminen muuttuu automaattiseksi emmekä enää mieti, miksi tai miten suoritamme kyseistä asiaa. Aluksi vaikealta ja vaativalta tuntunut tekeminen muuttuu sujuvammaksi ja tarkemmaksi. Esimerkiksi pienen lapsen opetellessa lusikan käyttöä syöminen on hidasta ja vaatii harjoittelua. Samalla tavoin heikomman käden käyttäminen tarkkuutta vaativaan tekemiseen voi olla vaikeaa, mutta ei mahdotonta, vain vähän hitaampaa. Aikuisikään mennessä koordinaatiomme on kehittynyt muussa vastaavassa kädenohjausta tarvitsevassa tekemisessä niin, että vasen käsikin osaa käyttää lusikkaa jo ensimmäisestä kerrasta lähtien. Kädenvaihdon aikaansaama kehitys on nopeaa ja jo ensimmäisen ruokailun aikana tulet kokemaan edistystä ja pieniä elämyksiä (tunteita) – no, kokeile itse.

Rutiinien rikkominen niinkin pienessä asiassa kuin kätisyyden muuttamisessa vaikuttaa hyödyllisesti aivoihin. Samalla lisäät tietoisuutta oman mielen ja kehon välillä. Opit lyhyessä hetkessä jotain uutta aivan tavallisista asioista.

Luopuminen ja valinnat

Kirsi Pihan kirjoitus Helsingin Sanomissa herätti ajatuksia. Suhtautumisesi omiin asioihin on avain onneen. Varmasti monet meistä miettivät tehokkuutta ja sitä, miten saisi mahdollisimman paljon aikaiseksi. Kirsin kirjoituksessa todetaan meillä usein olevan uskomuksia mm. että pitää jaksaa ja ei saa antaa periksi. Kirsi kertoo löytäneensä uuden polun, luovuttamisen. Hyvä. Sanotaan myös, että “sen saa, mistä luopuu”. Sanonta ei ole yhtä tuttu kuin sanonta ”luja tahto vie läpi harmaa kiven”, joka kertoo sinnikkyydestä ja sen tärkeydestä. Tässä vaiheessa on huomioitava, että ihmisen tietoinen mieli on vain 5% kokonaisuudesta eli loput 95% tapahtuu tiedostamattomassa mielessä.

Tiedostamaton eli alitajunnan mieli toimii tottumuksen voimalla tarjoten aina saman ratkaisun haasteeseen, vaikka jokin ratkaiseva seikka ympäristössä olisikin muuttunut. Ärsyke-reaktio -malli tuottaa sen ratkaisun, jonka mukaan olemme ”aina” tehneet. Spontaania refleksinomaista toimintaa ohjaavat alitajunnan tunteet eli tiedostamaton mieli ohittaa tiedostavan mielen. Tietoisen valinnan ”voiman” huomioiden, Kirsin valitsema luopuminen mahdollistaa tietoisen muutoksen omaan toimintakaavaan. Paitsi siinä tapauksessa, että oma alitajunnan tunteiden ohjaama kaava olisikin juuri luovuttaminen ”aina” tietyn vaiheen jälkeen. Tällainen alitajunnan kaava saattaisi toimia esimerkiksi suojautumismallina menestyksen pelon ollessa kyseessä.

Jokainen voi muuttaa vain itseään ja vaikutusmahdollisuus tiedostamattomaan mieleen tapahtuu juuri tietoisen mielen hallitseman 5%:n kautta. Puhutaanko sitten luopumista tai muuten vaan muuttumisesta ja oman elämän ohjaamisesta, kyse on siitä, että päätetään tietoisesti itse ohjata elämää. Vapautetaan tilaa jollekin omassa elämässä tärkeälle eikä keskitytä siihen, mistä luovutaan vaan siihen, mitä tulee tilalle. Elämä on tässä hetkessä ja sinulla on mahdollisuus valita.


Seuraa blogia listoilla:

www.mielentie.fi on Bloglovin
Mielentie.fi suosikiksi Blogilistalle


Jaa kysely kaverille:

Viikonlopun tehtävälista

On perjantai ja koittaa pieni paussi arjen aherrukseen! Työ- tai opiskeluviikko on takana ja mielessä kenties monta suunnitelmaa viikonlopulle. Nyt on taas aikaa niille asioille, jotka nautiviikolla jäivät vähemmälle tai kokonaan toteuttamatta.

Viikonlopusta tulee helposti kuin työviikko minikoossa, vaikkakin tekemisen sisältö vaihtuu. Perjantai-iltana saattaa olla hieman väsymystä, kuten maanantaina. Lauantaina iltapäivällä tehokkuus on huipussaan kuten keskiviikkona. Sunnuntaina monella alkaa jo mieli raksuttaa seuraavan viikon valmistelua, kuten vastaavasti kesken kuluvan viikonlopun ajatukset karkaavat seuraavankin viikonlopun suunnitteluun.

Jos suorituskeskeinen ajattelu ohjaa toimintaa myös viikonloppuna, milloin enää onkaan aikaa palautumiseen? Millainen on sinun viikonlopun tehtävälistasi? Sallitko itsesi myös vain olla ja rentoutua?